Gm. Vietettyäni viimeisen kuukauden koskettaen hieman enemmän ruohoa kuin normaalisti, tunnen oloni energiseksi ja keskittyneeksi. Runsaasti aikaa pohtia elämää ja osallistumistani NFT:ihin. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen tehnyt urani suurimpia sopimuksia. Onneksi ne kaikki suljettiin heinä- ja elokuussa. Kummallista kyllä, niiden sulkeminen ei tunnu niinkään huipun huipulle nousemiselta vaan enemmän laajan laakson saavuttamiselta. Aluksi kyseenalaistin, miksi en tunne suurenmoista onnistumisen tunnetta. Pitkän pohdinnan jälkeen tajuan, että työssä menestyminen ei todellakaan motivoi minua. (Tämän ironia myyntimiehenä on huomionarvoista). En ole täällä sanomassa, että NFT:t ovat tätä varten; että NFT:t ovat onnellisuuteni ja intoni todellinen lähde. Sanon, että tunnen tällä hetkellä syvää yhteyttä perheeseeni, ystäviini ja niihin, joihin minulla on ollut onni tutustua tässä tilassa. Yksinkertainen vastaus on, että minulla ei ole aavistustakaan, minne olen menossa. Laakso on loputon, eikä polkua ole hahmoteltu. Tiedän, etten voisi olla onnellisempi. Tsemppiä ja LFG:tä.